Tuesday, February 25, 2014

Fujifilm X100 Black Limited Edition testailua


Juustoinen sanonta, "The best camera is the one you have with you", alkoi kummittelemaan mielessäni vähää aikaa sitten, kun tajusin vältteleväni järkkäreideni mukana kantamista vapaa-ajalla niiden kohlon olemuksen ja painon takia. Niitä ei oikein saanut mihinkään mukavasti ilman että olisi monta kiloa tavaraa ja nyssykkää mukana. Kuvaukseni vapaa-ajalla rajoittui pelkästään erikseen järjestettyihin nyt-tekisi-mieli-kuvata-pakkaanpa-kamerareppuni -tyyppisiin retkiin, mutta noin muuten sitten ei vaan huvittanut. 

Olin jostain oudosta syystä tosi pitkään mieltänyt kaikki peilittömät kamerat söpöiksi yrityksiksi olla jotain pientä kooltaan ja mahtavaa kuvanlaadultaan. Eihän timanttista täyskennoa voi nyt mikään voittaa. Mutta törmättyäni joihinkin tosi inspiroiviin kuvausprojekteihin tai reissuihin missä valokuvaajat ovat kantaneet mukanaan vain näitä pieniä söpöjä peilittömiä (Käykää tsekkaamassa esim. tämä Timo Soasepin eeppinen matkakertomus), koin pienen mielenmuutoksen. En heti, mutta kuitenkin pidemmäksi aikaa mieleeni jäi kytemään ajatus tällaisen kevyemmän matkakaverin hankkimisesta.

Noh, pari-kolme viikkoa sitten tämä ajatus sitten iski ihan todenteolla ja aloin imemään tietoa enemmän näistä tapauksista. Harkinnan tuloksena päädyin sitten lopulta valitsemaan joko Fujin X100 tai X100s:än, jotka olivat mielestäni kauneimpia tekeleitä mitä jostain teknisestä lootasta on viimeaikoina tehty. Sopivan yksilön tultua myyntiin valitsin sitten tuon X100:sen jossa bonuksena tuli tuon mustan värin myötä 10 000 kpl rajoitettu erä -leima + muita kivoja hilppeiltä.

Tykkään Fujifilmin meiningistä todella paljon sillä he ovat todella lojaaleita asiakkailleen. X100 tuli markkinoille vuonna 2011 ja sen seuraaja X100s vuoden 2013 alussa. X100:sen tarkennusta ja muita ominaisuuksia parjattiin todella paljon sen ollessa uusi ja X100s olikin todella odotettu päivitys sen korjatessa monia edeltäjänsä ns. vikoja. Fuji päätti kuitenkin julkaista vuoden 2013 keväällä firmware päivityksen, joka käytännössä korjasi nuo viat X100:ssa ja teki siitä todella kykeneväisen kameran. X100 vastasi periaatteessa tämän jälkeen täysin X100s:sää lukuunottamatta joitan namiskoja ja Menu -navigointeja. Respect!

Mutta niin. Kamerahan on tässä minun lyhyen käyttökokemuksen aikana löytänyt ja ansainnut paikkansa kamerakavalkaadissani oikein loistavin arvosanoin. Linssinä tuossa on kiinteä 23mm f/2.0 kakkula, joka vastaa täyskennossa 35mm polttoväliä. Varsin monipuolinen polttoväli sen joustavuuden vuoksi. Piirto on bueno täydestä aukosta lähtien ja lättänä profiili hyvin positiivinen asia. Linssin Flare-efekti on hauskan pehmeä.

Herkkyydet on omaan makuun käyttökelpoiset ISO 3200 asti, joka periaatteessa on ihan riittävä arkikuvauksessa. Kuvanlaatu taasen on hyvin uniikki fiilikseltään, filmimäisen pehmeä jos sitä jotenkin pitäisi kuvailla. Tykkään kovin. Dynamic range myös yllätti sillä raakaformaatista pystyy kaivamaan inffoa vaikka kuinka ilman, että kuvanlaatu kärsii liikoja. Ei toki 6D:n tasolla mutta olettamus tuollaisesta olisi nyt ihan hassua.

Käsiteltävyys ja käyttökokemus ylipäätään on myös yllättävän mukava tässä kamerassa. Käsi saa ihan hyvän otteen ja lisävarusteena tullut peukalotuki helpoittaa asiaa vain entisestään. Tarkennus on melko nopea paitsi että hämärässä se on auttamatta hukassa ellei minulla ole tarjota mitään kontrastikasta aluetta. Menu on aika kömpelö selata, mutta tuollaisiin tottuu onneksi nopeasti. Mutta Kyllä on kiva fiilis kun voi kantaa tätä ihan vain takin taskussa eikä sitä välttämättä edes huomaa sen pienen koon vuoksi.

Alla olisi nyt sitten kuvia tältä meidän parin-kolmen viikon kuherrusajalta. Mukaan mahtui ihan perus arjen pyörittämistä sekä viime viikonlopun lyhytelokuvan kuvaukset, joissa olin mukana menossa :) 











































Monday, February 10, 2014

Pikku pyry

Tässäpi jakoon nopia otos edellisillalta, kun sain vihdoinkin kammettua itseni ylös penkistä ja mentyä hieman ulkoilemaan säänkin ollessa niin mukavan sateinen. Halusin päästä testaamaan enemmän tuota salaman käyttöä sadekeleillä ja tuolloin siihen tarjoituikin sitten oiva tilaisuus; tuulta 5m/s ja räntälumicocktail.

Kuva on neljän eri valotuksen sekoitus, jossa olen ottanut kuvat erikseen niin, että valotin erikseen puun takaa, sama puu sivusta ja etualan puut. Näin halusin tuoda hieman syvyyttä kuvaan ja muotoja puille. Täytyy sanoa että olen yllättynyt Nissin Di866 II:sen kosteuden kestävyydestä sillä se oli aivan litimärkä ja lumen peitossa kun kuva oli valmis, muutenkin se on kärsinyt vähän kovia tiputtuaan maahan "muutamia" kertoja. Tuloksena se, että salamakenkä pysyy kasassa enää teipin avulla :D Mutta hyvin toimii!


Canon 6D, Sigma 35mm f/1.4
1/4s, F/4,0, ISO:1600